Ajattelin kertoa hieman itsestäni, sillä varmaan moni Teistä on ehkäpä nähnyt minut näyttelyissä jos jonkinmoisten "härveleiden" kanssa.

Olen syntynyt vuonna 1968 Riihimäellä, mutta asunut koko pienen ikäni Janakkalassa - Tervakoskella ensin liki 20 vuotta ja nyt Turengissa -. Kolulutukseltani olen sekä myynti-, että toimistolinjan merkantti. Kouluttauduin myyntilinjan merkantiksi Kiipulan kauppaoppilaitoksessa, josta valmistauduin 1986 ja toimistolinjan merkantin koulutuksen kävin Hämeenlinnan Liiketalouden Instituutissa, josta valmistuin 1996. Työelämässä kerkesin olemaan ennen eläkkeelle siirtymistäni (1990) vain 7 vuotta.

Ollessani 5,5 -vuotias minulla todettiin nivelreuma (olen siis lapsi-reumaatikko), jolloin alkoi sitten tämä "sairaalakierre". Vuoteen 1986 reissasin Turun Yliopistollisen keskussairaalan ja kodin väliä tiheään tahtiin. Ensimmäisen kerran minut leikattiin 1986, ja sen jälkeen on leikkauksia suoritettu 49 kertaa Heinolan Reumasäätiön sairaalassa, ja lisää on tulossa :( siitä ei pääse mihinkään. Ja tulevia leikkauksia tehdään sitten Lahden Mehiläisessä (niitä, jotka pystytään hoitamaan päiväkirurgisesti)  Tällä leikattu nyt 2 kertaa -tuttu kirurgi-, kun Heinolan RSS kaatui vuoden 2010 alkupuolella.
Minulle on laitettu kumpaankin käteen keinonivelet rystysiin - tosin ne ovat nyt murtuneet, eikä voida enää korjata.  Kaikki sormet on jäykistetty ns. kuppiasentoihin, myös ranteet on jäykistetty. Nyt on sitten nilkkakin täysin jäykkä oikeassa jalassa. Liikkumista helpottaa ns. keinukengät, joita minulle tehdään tilaustyönä tarpeen vaatiessa.

Olen aina painottanut sitä ja painotan edelleen, kun joku on voivotellut minulle tästä sairaudestani, ettei se tartu vaikka sanoisit minulle käsipäivää ! Mutta otathan huomioon kuitenkin käteni ettet purista liian kovaa -keinonivelet eivät sitä kestä, ja varsinkin nyt kun ne ovat murtuneet, saatat satuttaa minua tarkoituksettomasti. Ja jos tätä sairauttani jää murehtimaan, niin en pääsisi liikkumaan sängystäni, tosin onhan minulla myös niitä huonoja päiviä jolloin todellakin haluaisin jäädä vain sänkyyn makaamaan kun ylös en pääse kuin itkemällä.

Olen ruvennut harrastamaan käsitöitä - aina kun siihen kykenen, pääasiassa teen kanavatöitä - siis ristipistotöitä. Älkää vain kysykö miten se onnistuu, sillä en osaa siihen vastata kunnolla. Töistäni löytyy kyllä kuvia.

Mutta ilman KOIRIA ja ihania KOIRAYSTÄVIÄ ym. ystäviä, jaksan aina nousta uuteen päivään, vaikka kuinka olisin kipeä. KIITOS TEILLE YSTÄVÄT JA KOIRAT, että olette tukenani :D !

I though to tell something about myself, because some of you might have seen me with strange "things" and though why? Am I right?

I was born 1968 in Riihimäki, but almost 20 years I lived in Janakkala - Tervakoski and now I live in Turenki. My occupation is sales clerk, but I retired only after 7 years of working.

When I was 5,5  years old doctor diagnosed that I have arthiritis juvenilius rheumatoides ( I'm sorry, I don't know the English translation). Until 1974-> 1986 I travelled plenty of times between a hospital in Turku and home. The first operation I had 1986 and after that I've had almost 49 operations in a hospital in Heinola.

I have tried to say to people that you won't to people that you won't to get infected if you shake hand with me, but don't press too hard, my joints might not last. If I start to worry about this, I can't get up in the morning. Sometimes I do have bad days and I wish that I could to just stay in bed, because I can't ge up without crying.

Recently I started a new hobby: "hand-crafts". Don't ask how I manage, because I don't know. I'll put the pictures in these pages.

But because of dogs and lovely friends, I always manage to get up into a new day even how ill I would be. I want to thank my all friends and dogs for your support.